Makaroonilaatikko

Tein eilen elämäni ensimmäisen makaroonilaatikon anopilta saamani ohjeen mukaisesti. Jouduin kylläkin vähän soveltamaan, kun meillä ei ollut kaikkia mausteita. Vaimo kehui ruokaa kovasti ja mainitsi sen olleen yksi parhammista makaroonilaatikoista, jota hän on koskaan syönyt. Toivottavasti kyse oli vain mielistelystä, niin en joudu vastaisuudessa ottamaan liian suuria paineita ruaanlaitossa. Alina on meidän perheessä tavallisesti se, joka ei suostu syömään tai on kranttu, mutta eilinen laatikko maistui myös hänelle. Aarno oli koulun jälkeen vähän huonovointinen ja söi vain koulusta jääneitä eväitään. Anton taas oli eilen kipeä ja oksenteli sekä aamulla että illalla. Onneksi hän oksensi keittiön muovimatolle, joka minun oli helppo siivota, eikä makuuhuoneen kokolattiamatolle. Tänään Anton on ollut pirteä, joten luultavasti ruoka maistuu lounaalla.

Kävin tänään aamulla noutamassa itselleni valokuvallisen ID-kortin. Nyt luvat pitäisi olla valmiina auton ostoa varten. Huomenna menen koeajamaan kahta autoa Antonin kanssa. Tosin hän saa vain luvan istua turvaistuimessa takapenkillä. Autojen hinnat ovat täällä suomalaisittain huokuttelevia. Esimerkiksi toinen koeajettavista autoista (perusmalli) maksaa Suomessa 81 400 € veroineen. Täällä vastaavan auton listahinta veroineen on noin 46 800 $ eli noin 32 700 €. Paikallisessa lehdessä oli mainos S 550 sarjan Merusta, jonka lähtöhinta olisi ollut 92 000 $ ja nyt sen olisi saanut 20 000 $ alennuksella! Olin siis väärässä, ettei saksalaisia autoja näe kaupattavan alennuksin.

Laiton sunnuntaina ulkoministerille kutsun hänen nettisivujen kautta lähteä kanssani juoksulenkille, jos hän saapuu tänne G20-kokoukseen 24-25.09. Vielä ei ole tullut vastausta. Todennäköisesti hän saa paljon postia kansalaisilta ja ei ehdi kaikkiin vastaamaan tai sitten taustojani vielä selvitetään ulkoministeriössä.