maanantai 28. syyskuuta 2009

Syksy

Lauantaina alkoi syksyiset ilmat. Lämpötila on 15-18 asteen tietämissä ja shortsikelit alkavat olla ohitse. On sateista ja tuulista. Teimme perjantaina retken Erie-järven rannalle, jonne on noin 2,5 tunnin ajomatka, saman nimiseen kaupungiin. Vierailimme Presque Isle kansallispuistossa, jossa käy vuosittain 4 miljoonaa matkailijaa. Kyseessä on usean kilometrin mittainen puoliympyrän muotoinen niemi, joka muodostaa kaupungin edustalle suojaisan sataman. Puistossa on upeat hiekkarannat ja ulappanäkymät järvelle. Järvi näytti ihan mereltä, koska vastaranta ei ole näkyvissä. Näkymä antoi aimoannoksen mielenrauhaa ja vähensi kaipuutani merelle. Sesonki oli ohi, koska uimarannat ja huvipuisto olivat jo suljettuina. Aurinkoisesta ilmasta huolimatta ei tehnyt mieli mennä uimaan, koska tuuli oli koleaa. Erien kaupunki oli muutoinkin viihtyisä, koska siellä ei ole korkeita rakennuksia. Kun ajelimme omakotialueella, minulle tuli Hangon kaupunki mieleen, koska Erien kaupungissa on jotain samaa.

Olimme yötä hotellissa, joka oli lasten mielestä matkan kohokohta. He olisivat halunneet viettää koko perjantain hotellihuoneessa, eikä käydä jossain "tyhmässä" luonnonpuistossa. Samoin lauantaiaamuna he eivät olisi millään halunneet lähteä hotellista pois. Anton viihtyi hotellihuoneessa parhaiten, koska hän hyppi (ilman lupaa) parisänkyjen välillä ja lauantaiaamuna tv:stä tuli useita jaksoja peräkkäin Paavo Pesusieni lastenohjelmaa. Lauantaina vierailimme paikallisessa merimuseossa, joka oli rakennettu vanhaan hiilivoimalaan. Vierailu oli hyvin mielenkiintoinen ja museossa oli paljon rekvisiittaa sekä tarinaa vuoden 1812 sodasta. Minä tosin olin museossa allapäin, koska Anton oli heittänyt museon parkkipaikalla kolme kiveä uuden automme matkustajan puoleiseen etuoveen. (Nyt jokainen lapsistamme on heittänyt tai naarmuttanut kivillä autojemme ovia jossain elämänsä vaiheessa...)

Paluumatkalla pysähdyimme outlet:iin, joka on rankattu Yhdysvalloissa 10 parhaan outlet:in joukkoon. Parkkipaikat olivat täynnä autoja ja kummasti aika vierähti ostoksilla, kun saimme kulutettua 6 tuntia ostosten tekoon. Useat liikkeet antoivat ylimääräisen 20 % alennuksen G20-kokouksen takia. Osassa liikkeissä vaatteet jne. olivat edullisia ja toisissa vastaavasti saman hintaisia kuin muualla. Ostosten tekeminen vain ei välttämättä ole kaikkein mieluisinta 3 lapsen kanssa. Anton järjesteli kauppahyllyjen tavaroita uudelleen mm. kaatamalla kengälaatikoiden pinoja. Alina huolehti lasten vaatteita sisältävästä ostoskassista - ainakin hetken aikaa. Vaimo kyseli jossain vaiheessa kassia, jolloin Alina huomasi unohtaneensa sen ravintola-alueelle. Onneksi joku ystävällinen asiakas oli palauttanut sen asiakaspalvelupisteeseen, josta saimme sen takaisin.

Poissaollessamme Pittsburghin G20-kokous oli saatu päätökseen. Osittain laihoin tuloksin, joskin Yhdysvaltain presidentti hehkutti paikallisessa sanomalehdessä kokousen antia. Mielenosoittajat saatiin suhteellisen hyvin pidettyä kurissa, koska heidät pidettiin suljetun keskusta-alueen ulkopuolella.

Olin eilen sunnuntaina paikallisessa Great Race juoksutapahtumassa (10 kilometriä), jossa oli 12788 rekisteröitynyttä osallistujaa. Ilma oli kolea ja viimeiset 3 kilometriä tuli vettä kaatamalla. Aikani oli 45:25, joka oli lähellä 45 minuutin tavoitettani. Lähtöviivalla osallistujat alkoivat jo protestoimaan ja huutamaan "start the race", kun vielä 10 minuuttia arvioidun lähtöajan jälkeen juoksutapahtumaa sponsoroimat yritykset pitivät puheita.

Vaimo sai tänään kolme kirjettä kaapeliyhteyksiä tarjoavalta yritykseltä. Kaksi kirjeistä oli identtisiä mainoskirjeitä sillä erotuksella, että toisen kirjeen kaapelikanavatarjous oli 29,95 $ ja toisen 39,95 $ per kuukausi. Kolmas kirje sisälsi laskun. Ainakaan tämän yrityksen asiakasrekisteri ei ole kunnossa tai sitten yrityksellä on hallussa useita eri henkilöiden hallinnoimia asiakasrekistereitä. Olemme jo elokuun lopulta lähtien olleet kyseisen yrityksen asiakkaana ja käyttäneet heidän tarjoamaa kaapeliverkkoa. Välillä tulee auttamatta mieleen, että jotkin asiat hoituvat Suomessa paremmin.

Toinen esimerkki on autovakuutuksen saaminen. Kahtena peräkkäisenä päivänä sain identtiset kirjeet vakuutusyhtiöstä. Kirjeiden sisältö oli täsmälleen sama, mutta kirjeiden päiväys oli eri. Molemmissa kirjeissä oli todistus saamastani autovakuutuksesta ja samat kaavakkeet, joissa pyydettiin hakemaan Pennsylvanian osavaltion ajokorttia 30 päivän sisällä. Olin jo aikaisemmin saanut samasta asiasta huomautuksen sähköpostitse ja soittanut asiakaspalveluun, että me emme voi saada osavaltion lain mukaan paikallista ajokorttia, koska viisumien voimassaoloaikaa ei ole enää vaadittavaa aikaa (vähintään yksi vuosi) jäljellä. Laitoin saamieni kirjeiden paluupostissa kopiot sekä Suomen että kansainvälisestä ajokortistani. Myöhemmin sain jälleen sähköpostia joltain hallinnon henkilöltä, että minun tulee hakea paikallista ajokorttia 30 päivän sisällä, sillä muutoin vakuutukseni saatetaan irtisanoa. Vastaamalla sähköpostiin sain viimein tämän hallinnon henkilön vakuuttuneeksi siitä (ja päivittämään asiakasrekisterinsä), että minä en voi saada paikallista ajokorttia. Toivon mukaan saan olla heidän asiakkaana vuoden 2010 heinäkuun loppuun, eikä minun enää pitäisi saada huomautuskirjeitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti