Varastoon

Viimeiset kolme yötä olen nukkunut sikeästi johtuen viilentyneistä ilmoista. Sisällä on sunnuntaista lähtien ollut inhimillinen lämpötila (21-23 astetta). Viikonlopuksi on luvassa jälleen lämpenevää ja hikisiä öitä. Minun nukkuminen on ollut tuskaista. Yritin kaikenlaista. Nukuin mm. olohuoneen sohvalla, johon ei muuten ole kakattu, ja Aarnon lasten sängyssä kokoa 150 x 60 cm. Sänky on kieltämättä pieni ja parina yönä nostin patjan lattialle, jotta sain jalat suoraksi. Joku tietysti nyt miettii, missä Aarno nukkuu. Vastaus on yksinkertainen eli meidän sängyssä. Aarno kömpii lähes joka yö meidän väliin. Hän on öisin liikkuvaista sorttia myös nukkuessaan. Tulevaa viikonloppua ajatellen toivoisin voivani nukkua varastoon. Kellarin varastohuoneessa olisi varmasti viileää nukkua kuumina kesäöinä, mutta siellä on vielä tunkkaisempaa ja kaiken lisäksi homeista.

Minulla ei ole lainkaan unenlahjoja toisin kuin vaimolla. Toisaalta minä pärjään huomattavasti vähemmällä unella. Vaimo olisi kävelevä zombi, jos hän nukkuisi yhtä vähän. Jos meidän nukutut tunnit laskee yhteen ja jakaa kahdella, niin olemme varmasti lähellä keskiarvoa mitä tulee aikuisten yöunen pituuteen. Vaimo nukahtaa miltei yhtä nopeasti kuin kattolampun sammuttaa katkasijasta. Yön aikana sattuu myös kaikenlaista. Eräänä aamuna vaimo totesi hyvin nukutun yön yli: "Mä en ymmärrä, kun mun nilkka on näin kipeä. Mä olen varmaan nyrjäyttänyt nilkkani nukkuessa."

Hintataso on täällä Suomea huomattavasti edullisempi, vaikka euron arvo on ollut lähes vapaassa syöksykierteessä. Yllätyin positiivisesti katsoessani bussimatkan hintoja New York:iin. Paikallisbussimatka maksaa 2 dollaria, mutta sain buukattua Nykiin yhdensuuntaiset matkat vaimolle ja lapsille 5 dollarilla per matkustaja. Uskomaton hinta. Matkaa kertyy kuitenkin noin 370 mailia ja matkustusaikakin on lähes 8 tuntia. Ajan automme Newarkin (New Jersey) satamaan ennen Suomeen paluutani lasten kanssa ja vietämme yhdessä kaksi viimeistä päivää New Yorkissa. Ensi alkuun ajattelimme vuokrata auton, mutta minua huoletti vaimon yksinäinen paluumatka. Minulla oli jo etukäteen pelko, että hän tulisi nukahtamaan rattiin. Nyt voin olla huoletta, vaikka vaimo vetäisi sikeitä koko bussimatkan takaisin Pittsburghiin.

NHL-pelit lähenevät loppuaan. Kuudennesta pelistä on jäljellä 3. erä ja Chicago on enää erän päässä Stanley Cup:sta. Toivottavasti jaksavat painaa loppuun saakka. Minä olen katsonut kaikki finaalipelit. Ne ovat olleet viihdyttävää katsottavaa ja pelkään saavani jotain vierotusoireita, kun pelit loppuvat. Pitänee alkaa seurata jotain saippuaoopperaa. Toisaalta olemme jo sopineet tv:n myynnistä. Ostaja tosin haluaa sen itselleen vasta heinäkuun puolessa välissä, kun muuttavat tuolloin uuteen asuntoon. Finaaleista puheen ollen Philadelphian suomalaishyökkääjä (Leino) on pelannut elämänsä kevättä. Hän on ollut Philadelphian ehdotonta eliittiä finaaleissa. Sama tilanne on Chicagon maalivahdilla (Niemi). Finaalipelien alhaisesta torjuntaprosentista huolimatta hän on ollut erinomainen. Hänelle ei ole mennyt lainkaan helppoja maaleja. Hän torjuu jonkun verran eteensä ja vastustaja on tehnyt paluukiekoista maaleja. Toisaalta puolustajia ei ole tuolloin näkynyt mailla eikä halmeilla. Vastaavasti paluukiekot ovat usein tulleet vaikeista (huippu)torjunnoista. Joka tapauksessa Chigaco on hallinut kuudennetta finaalipeliä suvereenisesti. Olisi vääryys, jos he eivät voittasi tänään Stanley Cup:ia.