Maanantai

Antonilla on tämä viikko vapaata päiväkodista, koska ohjaajilla on jotkut valmennuspäivät. Meillä näkyy valitettavasti CN-kanava (Cartoon Network), jossa pyörii vähintään kouluikäisille tarkoitettuja lasten ohjelmia. Pienten lasten ohjelmat (paikallinen tv-kanava) eivät enää tahdo kelvata Antonille ja joudun kovin sanoin komentamaan Antonin välillä pois tv-ruudun ääreltä. Hän katsoisi tv:tä koko päivän. Tänä aamuna olin kuitenkin oikein tyytyväinen kanavan näkyvyydestä, jotta Anton pysyi poissa jaloista.

Joillakin ihmisillä maanantaiaamut aiheuttavat joko fyysistä tai hengistä krapulaa. Töihin ei tekisi mieli lähteä tai aamupäivä sujuu töissä muuten vain voimia kerätessä. Minun maanantaiaamuissa ei ole ollut krapulaa, mutta tämä aamu oli erityisen p-mainen - kirjaimellisesti. Meillä on kaksi vessaa, joista toinen on remontoitu juuri ennen muuttoamme ja toinen on menneiltä vuosikymmeniltä. Täällä ei liene harvinaista, että pytyt menevät tukkoon helposti. Ilmeisesti tämän takia vessapaperitkin tehdään niin ohuiksi, että pelkkä puhallus tekee paperista silppua. Syksyn aikana uudempi vessapytty on ollut jo kahdesti tukossa, mutta onneksi molemmilla kerroilla olemme saaneet sen avattua ja tukkeesta huolimatta huuhteluvesi ei ole valunut lattialle yli pytyn reunojen. Huuhteluveden määrä on mitoitettu oiken pytyn tilavuuteen nähden. Tänä aamuna tuli koettua tukos myös vanhalla puolella. Ongelmaksi muodostui huuhteluveden runsas määrä. Tukkeesta johtuen p-vesi tulvi yli reunojen, vaikka suuresta pyttytilavuudesta johtuen veden olisi luullut pysyvän sisäpuolella. Minulle tuli kiire jousta hakemaan rättejä lattian kastuessa. Laattalattia on erittäin huonokuntoinen ja laattojen saumat ovat hajonneita, joten aikaisemmillakin asukkailla on tästä päätellen ollut samankaltaisia ongelmia. Palatessani takaisin vesi vain jatkui valumistaan eteisen puolelle ja vesilammikko oli suuri. Tämä aamu meni jälkiä korjatessa, mutta ainakin vessat tulivat siivottua 2 päivää etuajassa, koska vasta keskiviikkona olisi ollut vuorossa niiden siivous.

Kotona oli rauhallista viime viikon torstaina ja perjantaina vaimon oltua työmatkalla. Sen jälkeen aamut ja illat ovatkin sitten olleet täyttä hulinaa. Minusta tuntuu, että lapset käyttäytyvät kotona paremmin, kun ovat minun kanssa keskenään. En tiedä, onko minulla enemmän auktoriteettia, vai lepäänkö enemmän laakereilla vaimon ollessa kotona. Joka tapauksessa lapset huutavat enemmän. Esimerkiksi, Anton halua levätä aamuisin äitinsä kanssa sängyssä tai syödä aamupalaa samaan aikaan äidin kanssa. Mikäli näin ei tapahdu, aloittaa Anton huutamisen ja hyppimisen tasajalkaa. Vaimo joutuu kirjaimellisesti antamaan Antonille aikaa aamuisin. Lasten tuntuu olevan paljon helpompi osoittaa äidilleen mieltä kuin isälleen. Äiti on paljon helpompi puhua ympäri ja lapset käyttäytyvät äidin seurassa huonommin. Ehkä vaimon tulisi olla useamminkin työmatkoilla tai löytää jokin myöhäinen iltaharrastus niille päiville, kun minulla ei ole vesipalloa, jotta lapsille saataisiin opetettua järjestystä.

Vaimo osti viikonloppuna Lumenen valmistaman valokynän, jota naiset käyttävät ihon hoitoon. Hinta oli hänen mukaansa naurettavan halpa verrattuna Suomeen. Sama tuote on myynnissä myös Suomessa, koska pakkauksen tuoteselosteet ovat sekä englanniksi että suomeksi. Kaikki lienevät kuulleet tarinoita kissan laittamisesta mikrouuniin tai erään vanhuksen nostamasta kanteesta McDonaldsia vastaan kuuman kahvin kaaduttua syliin, mutta ilmeisesti täällä pitää tuotevalmistajien todellakin varautua kaikkiin mahdollisiin väärinkäytöksiin pakkausselostuksissa. Valokynän pakkauksessa on seuraava teksti vain englanniksi: "Warnings (USA): For external use only". Ehtiköhän kukaan paikallinen kokeilla tuotetta sisäiseen käyttöön...