tiistai 1. joulukuuta 2009

Luomu

Elämä on täällä jatkunut aika leppoisissa merkeissä. Kävellessäni eilen aamulla yliopiston punttikselle ajattelin elämän itse asiassa olevan oikein mukavaa. Ei ole huolta, eikä stressiä (päänahka ei hilseile). Aamupäivisin saan omaa aikaa, kun Anton on päiväkodissa. Ajatuksissani haaveilen Inkoon ulkosaariston kesämökistä, jossa voi viettää kesäisiä päiviä vielä marraskuussa, kuten täällä. Sunnuntaina oli jälleen kerrassaan fantastinen päivä. Aurinko paistoi ja lämpötila oli 17 astetta. Tälläinen marraskuun ilma on toki täälläkin poikkeuksellista. Haaveissani on vain 2 vikaa. Ensinnäkään meillä ei ole kesämökkiä Inkoon ulkosaaristossa ja toisekseen Suomessa ei ole marraskuussa aurinkoista tai 17 asteen ulkolämpötiloja, mutta ainahan ihminen saa haaveilla. Ai miksi haaveilen juuri Inkoon ulkosaaristosta? Veneilin siellä kahden hyvän ystäväni kanssa elokuun alussa ennen muuttoamme tänne. Saaren kalliolla oli ihanaa lokoilla ja käydä uimassa. Seura oli mukavaa ja maisemat upeita. Lisäksi Inkoon saaristo on kuitenkin lyhen ajomatkan päässä Espoosta.

Alina ja Aarno ovat pärjänneet koulussa erinomaisesti. Menestys ei ole yksinomaan rajoittunut paikalliseen kouluun, vaan myös kotiperuskoulusta on tullut kiitettäviä arvosanoja Suomeen arvosteltaviksi lähetetyistä kokeista. Ehkä joku ajattelee tässä vaiheessa, että vanhemmat ovat tietenkin auttaneet kokeissa, mutta minä olen ollut tiukka opettaja. Ainakin lapsuudenystäväni Tero tuntee kirjaimellisesti tiukkapipoisuuteni. En koskaan suostunut pelamaan kahden kaverin kanssa katupalloa (1 vastaan 1 ja maalivahti) ellen saanut huilata keskimmäistä peliä olemalla maalissa. Alina ja Aarno ovat saaneet tehdä kaikki kirjan tehtävät ja ennen koetta on toisinaan tehty kertaustehtäviä. Sen jälkeen he ovat istuneet kirjoituspöydän äärellä yksin kunnes koe on tehty. Paikallisesta koulusta tuli ennen Kiitospäivää ensimmäisen periodin todistus (täällä on neljä periodia). Alina sai 4. luokalta 6 arvosanaa, joista kaikki yhtä lukuunottamatta olivat A (outstanding). Englannista tuli B (above average). Aarno vastaaavasti sai 1. luokalta 2 arvosanaa, joista toinen oli A ja toinen B.

Maanantain aamun haaveiden lisäksi ehdin pohtia myös tulevaisuutta ja jotenkin ala-asteen opettajan virka alkoi tuntua huokuttelevalta. Ei pelkästään pitkien kesälomien takia, mutta myös kotiperuskoulun opettajana on ollut kivaa. Pohdinnoistani tietämättä vaimokin totesi minulle maanantai-iltana, että minä olisin oikein hyvä opettaja, koska miesopettajista alkaa olla pulaa. Olisikohan minusta kuitenkaan opettajaksi, koska minä en ole suorittanut opettajan perustutkintoa...

Lähes jokaisessa täällä myytävässä elintarvikepakkauksessa on jokin terveyteen liittyvä tai ylistävä sana. Whole grain (täysjyvä), natural (luonnonmukainen), good source of fiber (hyvä kuitulähde), can help lower cholesterol (auttaa alentamaan kolesteroliarvoja) jne. Lisäksi elintarvikepakkauksissa on pitkä lista kaikista ravintoaineista. Ruokiin on lisätty mm. A, C ja D vitamiinejä. Kun päivittäiset ravintoainemäärät lasketaan elintarvikepakkauksista yhteen, tulee päivittäinen ravintoainetarve ylitettyä kirkkaasti. No, ainakaan ei pitäisi tulla puutostiloja. Mielestäni täällä myydään myös luomutuotteita (organic) enemmän kuin Suomessa ja luomutuotteiden hinnat ovat vain vähän tavallisia tuotteita kalliimpia. 1,89 litran luomumaito maksaa vähän yli 3 dollaria ja mekin olemme juoneet pelkästään luomumaitoa. Tuoremehuja saa myös paljon orgaanisesti tuotettuina. Alkuvaiheessa ostimme mm. luomubanaaneja ja hedelmiä, mutta enää emme ole niiden osalta niin tarkkoja. Aarnon luokkatoverin äidiltä kuulimme, että luomutuotteiden tuottajilla (mm. vihannesten ja hedelmien kerääjät) on todettu suurempi riski sairastua Parkinsonin tautiin. Syytä ei kuitenkaan vielä tiedetä.

Ensi viikon maanantaina pääsen jälleen katsomaan NHL-jääkiekkoa! Vastaajaviestini oli todellakin totta. Olin voittanut kaksi lippua Penguins ja Hurricanes väliseen otteluun sekä lisäksi jonkun palkintopaketin. Vaimo pääsee katsomaan jääkiekkoa, kun saimme järjestettyä suomalaisen naapurimme lastenhoitajaksi. Vaimo ei ole lätkässä kiekkoon, mutta ainakin NHL-jääkiekko on hänelle uusi kokemus - toivottavasti myös elämys. Toivon hänen pysyvän hereillä ja jaksavan seurata koko ottelun. Palkintopaketin sisällöstä en tiedä, mutta kotijoukkueen pelipaita olisi kiva. Vierasjoukkueessa pelaa kolme suomalaista (Jussi Jokinen, Tuomo Ruutu ja Joni Pitkänen). Tästä huolimatta olen kuitenkin kotijoukkueen puolella. TV:stä niiden peliä on ollut ilo seurata ja asunhan minä "Sportsburgh:ssa".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti