Viimeisenä yönä kotona ei tahtonut tulla uni silmään. Sitä tuli vain pohdittua, mikä saa ihmisen luopumaan kaikesta ympäröivästä hyvästä ja siirtymään kohti tuntematonta. Viimeiset pari päivää kotona olivat aika raskaita, koska aikaa oli vähän ja koti oli saatava tyhjennettyä sekä siivottottua tulevia vuokralaisia varten. Onneksi anoppi oli auttamassa ja korjasi loput tavarat lähdettyämme.

Taksia odotellessa minut valtasi kova koti-ikävä, vaikka emme olleet edes vielä aloittaneet matkaa. Tyttären paras ystävä oli saattamassa perhettämme lähtöön. Alina itki jätettyään ystävälleen jäähyväiset. Minun oli helppo samaistua tyttäreen. Kaikki matkaa edeltävät tehtävät purkautuivat koti-ikävänä ja itkimme Alinan kanssa yhdessä. Onneksi lentokentälle saavuttaessa olo oli jo huomattavasti helpottunut.

5 matkalaukun ja matkarattaiden lisäksi meillä oli käsimatkatavaroita 6 laukussa. Kaksi matkalaukuista oli ylipainoisia, mutta Finnair armahti meidät lisämaksulta, kiitos siitä lentoyhtiölle. Itse lentomatka Pittsburghiin sujui mukavasti. Lapset olivat todella reippaita ja iloisia koko matkan ajan. Bostonissa oli koneen vaihto. Koska jatkolento ei ollut samaa alianssia, jouduimme tsekaamaan matkatavarat uudelleen koneeseen. Koneen lähtö viivästyi 1,5 tunnilla ja siinä vaiheessa pojille tuli jo uni silmään. Itse asiassa Anton nukkui koko ajan aina Pittsburghiin saakka. Nukkuvan lapsen ja käsimatkatavaroiden kanssa oli haasteellista, mutta loppujen lopuksi kaikki meni hyvin.

Vaimon tuleva esimies oli meitä Pittsburghissa vastassa. Onneksi hänellä oli iso vani, joten saimme kaikki matkatavarat mahdutettua autoon. Klo oli jo 07:00 Suomen aikaa, kun saavuimme vuokra-asuntoon. Esimiehen puoliso oli käynyt etukäteen valmistelemassa asuntoomme pedit valmiiksi sekä ostanut meille ruokaa iltaa ja aamupalaa varten. Lisäksi huoneistoomme oli tuotu ruokapöytä ja muutamia tuoleja. Uskomatonta vieraanvairaisuutta ja huomioonottamista, vaikka emme edes etukäteen tunteneet vaimon esimiestä ja hänen puolisoaan. Tässä on meillä suomalaisilla opittavaa.

Huoneisto ei vastannut ihan sitä mielikuvaa, jonka olimme saaneet valokuvien perusteella. Vaikka huoneistossa on tehty pintaremonttia (seinät maalattu ja uudet lattiamatot 2 makuuhuoneessa ja keittiössä), oli vaikutelma silti hieman epäsiisti. Parkettilattiat ovat tosi kuluneet ja likaiset. Tämä päivä on mennyt siivotessa. Vaikuttaa, että täällä on vähän erilainen standardi vuokrattavien asuntojen siisteyden osalta. Oma asuntomme tuli siivottua ja lisäksi tänään on käynyt siivojat pesemässä lattiat, seinät ja pesutilat. Huoneistossa on 5 huonetta, eikä vuokrasopimuksen mukaisesti 6 ellei kellarin kolkkoa ja pimeää varastohuonetta lasketa kuudenneksi huoneeksi.

Saimme tänään kalustettua huoneistoa sohvalla ja parisänkyllä. Ostimme nämä suomalaiselta pariskunnalta, jotka ovat auttaneet meitä asunnon löytämisessä ja katsomisessa. Saimme sattumalta heidän yhteystiedot kesäkuussa ja vaimoni on ollut heihin tiiviisti yhteydessä. He ovat olleet myös tänään hyvin avuliata. He asuvat kadun toisella puolella, mutta valitettavasti palaavat Suomeen huomenna.

Huomenna on edessä tutustuminen lasten tulevaan kouluun. Lapset joutuvat kielitestiin, joskin Aarnon osalta ei ole paljon testattavaa Legon kotisivuilta löytyvää tietoa lukuunottamatta. Toivottavasti kysymykset liittyvät Legoihin. Olemme vielä ilman kaasusopimusta ja näin ollen ilman lämmintä vettä. Myöskään kaasuliesi ei ole tämä takia käytössämme. Toivottavasti ehdimme huomenna käydä paikallisessa toimistossa tekemässä sopimuksen, koska puhelimitse se ei onnistunut. Meillä ei ole paikallista sosiaaliturvatunnusta, eikä faksia käytettävissä passien ja vuorasopimuksen lähettämiseksi. Onneksi meillä on sentään sähköt emmekä joudu olemaan pimeässä. Sopimusta ei myöskään ole internetyhteydestä, mutta onneksi ympäristöstä löytyi ainakin 5 suojaamatonta verkkoa. Toivottavasti en saa syytettä naapurin langattoman verkon käyttämisestä luvatta.