tiistai 5. tammikuuta 2010

Suolaa

Alinan ja Aarnon koulu alkoi maanantaina, joten meillä on ollut paluu arkeen. Antonin päiväkoti alkoi tiistaina. Maanantaina satoi hiljalleen lunta. Tiistaiaamuun mennessä kevyttä pakkaslunta oli kertynyt ehkä 4 cm. Olin aika hölmistynyt viedessäni Alinan ja Aarnon tiistaiaamuna koulubussille. Lapsia ei näkynyt missään ja liikenteenohjaajakin oli ilman keltaista liiviään. Hän kertoi meille ystävällisesti, että koulupäivän alkamista on siirretty kahdella tunnilla eteenpäin lumisateen vuoksi.
Mitä?! Lumisateen vuoksi - naurettavaa.

Joo, joku viisas päättäjä oli edeltävänä iltana tehnyt päätöksen koulupäivän aloittamisesta 2 tuntia myöhemmin. Tiedotus koulupäivän muutoksista kerrotaan radiossa, tv:ssä ja internetissä. Kuka ehtisi aamulla kuuntelemaan radiota tai katsomaan tv:tä. Ehkä radiota voisi kuunella aamutoimien ohessa, jos vain sellainen olisi. Vai pitäisikö sitä aamut istua autossa, kun edeltävänä yönä on tullut vähän lunta? Automaattista puhelinviestiä on pitkin viime syksyn käytetty kaikenlaiseen viestintään kissanristijäisistä alkaen, mutta "automaattinen Diane Condie" ei soittele ilmoittaakseen koulupäivän muutoksista. Meidän perheen aamutoimien pyörittäminen on muutoinkin yhtä hässäkkää puhumattakaan siitä, että joku vielä katsoisi tv:tä.

Suolaa, suolaa ja enemmän suolaa. Ts. paikallinen talvikunnossapito lyhyesti sanottuna. Lähes jokaisena pakkaspäivänä kuorma-autot käyvät levittämässä suolaa kaduille. Tiet ovat lumisina päivinä loskaisia ja märkiä. Kuivina ja aurinkoisina päivinä tiet ovat valkoisena kuivuneesta suolasta. Samoin on kaikkien parkkipaikkojen laita. Suurin osa kiinteistöjen omistajistakin jättää lumet luomatta jalankulkuväyliltä ja heittää lumen päälle suolaa. Autojen kyljet ja konepellit ovat valkoiset. Samoin on meidän auton sisätilat. Kengistä tulee kuivunutta suolaa autojen kuramatoille. Mustat matot ovat nyt valkoiset kuten myös kaikki kynnyskotelot, keskikonsoli ja etupenkkien takaosat, koska lapsilla on tapana heilutella autossa jalkojaan. Täällä ei ainakaan säännöstellä suolan käyttöä.

Lämpötila on pysytellyt pakkasen puolella viimeiset päivät. Viikonloppuna oli pakkasta enimmillään 13,5 astetta. Lämmitysjärjestelmä on hurissut kellarissa yhtenään. Ovista ja ikkunoiden raoista vetää. Toivottavasti lämmitysjärjestelmä ei ala temppuilemaan talven aikana. Keittiössä oli sunnuntaiaamuna jopa 14,5 astetta. No joo, lämpömittari on kylmää ulkoseinää vasten ja keittiössä ei ole lämpöpatteria. Lämpötila nousee 17 asteeseen, kun mittarin ottaa seinältä pois. Maakuuhuoneissa on kuitenkin siedettävää (19-20 astetta), mutta viime aikoina olemme käyttäneet nukkuessa kahta peittoa päällekkäin. Tästä talosta saisi ihan lämpimän uusimalla kaikki ikkunat, repimällä seinät auki, asentamalla uretaanilevyt seiniin ja lattioihin sekä rakentamalla tuulikaapin. En taida kuitenkaan vielä ryhtyä remonttipuuhiin ja tyytynemme maksamaan edellisten asukkaiden tapaan suuria kaasulaskuja huoneiston pitämisestä lämpimänä. Vakuutusyhtiö maksoi Aarnon hammaslääkärikulut, joten voimme käyttää saadut rahat tuleviin kaasulaskuihin. Tosin maaliskuussa voi olla jo huomattavasti lämpimämpää.

Olimme tuttavaperheen kanssa pulkkamäessä sunnuntaina - hautausmaalla. Emme laskeneet hautakivien välissä, mutta kuitenkin hautausmaan alueella. Kivaa oli, joskin lunta oli vielä niukasti. Muutamissa hautakivissä oli vain syntymävuosi, eikä kuolinaikaa lainkaan. Mietin hetken, että onko vainajat haudattu elävältä, vai ovatko he vain varanneet itselleen hautapaikan ja helpottaakseen sukulaisia kirjoituttaneet hautakiveen kaiken muun valmiiksi kuolinpäivää lukuunottamatta. Tämä jälkimmäinen vaihtoehto lienee oikea. Käyvätköhän hautapaikan varanneet omalla haudallaan laskemassa kukkia ja sytyttämässä kynttilöitä juhlapäivinä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti