tiistai 16. maaliskuuta 2010

Lentoliput

Lentolippujen hinnoittelu on aivan posketonta. Se on täysin epäloogista toimintaa ja ihmettelen, miten lentoyhtiöt ylipäätään ovat itse selvillä lentolippujen hinnoittelusta. Esimerkiksi Finnairin yhdensuuntainen matka New York - Helsinki maksaisi minulta ja lapsilta 30.7.2010 3103 dollaria. Edestakaisen matkan saisi 3408 dollarilla ts. paluumatka olisi 1/10 osa menomatkan hinnasta. Vastaavasti sama yhdensuuntainen Finnairin lento maksaisi American Airlines:lta ostettuna 5765 dollaria ja edestakainen lento 4378 dollaria. Lentomatkojen hinnoittelussa ei ole mitään järkeä. Tämän kaltainen hinnoittelu ei ole missään muualla mahdollista. Joka tapauksessa en ole vielä ostamassa paluulippuja, mutta hinnoittelua lienee tarpeen seurata kevään mittaan.

Lapsiperheiden vanhempien on toisinaan haastellista järjestää yhteistä aikaa. Kaveripiireissä kuuluu silloin tälläin mainittavan, että meillä oli ensimmäinen yhteinen vapaailta kahteen vuoteen. Kävimme vaimon kanssa elokuvissa sunnuntai-iltana katsomassa "the Last Station" elokuvan (Viimeinen asema, ensi-ilta Suomessa 2.4). Mietimme yhdessä, milloin olisimme viimeksi käyneet yhdessä elokuvissa. Siitä lienee vähintään kolme ellei jopa neljä vuotta. Vaimo piti elokuvasta ja minunkin mielestä elokuva oli ihan ok. Tosin draaman sijaan olisin mielummin katsonut jännityselokuvaa, kuten "Shutter Island" (Suljettu Saari), mutta vaimo saattaisi menettää yöunensa. Taidanpa käydä katsomassa sen yksin joku ilta. Lähin elokuvateatteri sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. Eijalle suuri kiitos lapstenhoitoavusta!

Lapset olivat omien sanojensa mukaan käyttäytyneet kohtuullisesti Eijan hoivissa, joskin Aarnolla sekä Antonilla oli ollut taisteluleikkejä ja pipejä oli tullut... Ostin lauantaina urheilukaupasta 4 vesitorpedoa, jotka ovat veteen heitettäviä vesileluja ja veden alla ne kulkevat pitkän matkan. Meillä oli Suomessa vastaava torpedo. Aarnon kanssa leikimme sen kanssa paljon Espoonlahden lastenaltaassa ja Aarno kävi aina sulkeltamassa sen pohjasta. Joka tapauksessa lapset innoistuivat leikkimään torpedoilla sunnuntai-iltana ja ilmeisesti leikit olivat olleet menneet vähän överiksi. Mahtoi Eijalla olla kestämistä.

Eilen vaimo kielsi heittämästä torpedoja sisällä, koska ne voivat osua jonkun silmään. 10 minuutin päästä Alina jo itki saatuaan torpedon silmäänsä. En tiedä, miten on muiden lasten osalta, mutta meidän lapsille viestit ja varoitukset eivät tahdo mennä perille. Onkohan kuulossa vikaa, vai kuuliko Aarno meidän sanovan: "heitä torpedo Alinan silmään". Onneksi selvisimme pelkillä kyynelillä. Kysyttyäni lapsilta, miten me vanhemmat saamme lapset kuuntelemaan ja toimimaan annettujen ohjeiden mukaan, Aarno sanoi ilmiselvän vastauksen. Aarnon mielestä meidän tulee ottaa ne pois. Aivan! Varoittamisen sijaan me olisimme voineet ottaa torpedot ennalta pois leikeistä.

Minulla oli maanantaina viimeinen perehdytys tulevaa veroneuvontaa varten. Eilinen tilaisuus oli sikäli hyvä, että se sai minut vain enemmän hämmentyneeksi yliopiston ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden verokiemuroista. Edeltävällä viikolla oli läpäissyt veroneuvonnan edellytyksenä olleen kokeen. Eilen jouduin pohtimaan, että millä ihmeellä olin onnistunut sen läpäisemään. Tilaisuuden jälkeen harjoittelin kotona vaimon veroilmoituksen täyttämistä liittovaltiolle ja nyt olen vähän viisaampi sekä toivottavasti myös valmistautunut riittävästi keskiviikon veroneuvontaan. Suomella ei valitettavasti ole USA:n kanssa sopimusta yliopiston työntekijöiden verohuojennuksesta. Monella muulla valtiolla on ja näiden maiden kansalaiset eivät joudu lainkaan maksamaan liittovaltion veroja (pääasiassa kahtena ensimmäisenä vuotena). Vaimon palkasta on pidätetty likaa liittovaltion veroja. Mikäli harjoittelin hänen veroilmoituksen täyttämistä oikein, hän tulee saamaan vuodelta 2009 veronpalautusta. Tästä huolimatta hän tulee tukeneeksi Irakiin ja Afganistaniin ammuttuja ohjuksia 1199 dollarilla.

3 kommenttia:

  1. Meilläkin on kovakorvaisia lapsia 3 kpl ;-)!

    VastaaPoista
  2. Vanhemmuuden tärkein tehtävä on antaa lapselle rajat rakkauden lisäksi! Siinä on kova haaste kahdeksikymmeneksi vuodeksi kunkin lapsen kohdalla ja se ei ikävä kyllä kaikilta onnistu. Toivotan teille menestystä kyseiseen tehtävään.

    VastaaPoista
  3. Kiitos tuesta! Lapset olivat eilen kertoneet äidilleen minun olevan parempi pitämään kuria kotona, kun olin ollut illan vapaaehtoisena veroneuvojana. Ehkä olen ainakin osittain onnistunut rajojen antamisessa.

    VastaaPoista