torstai 11. maaliskuuta 2010

Navigaattori

Syyskuussa ostamassani autossa on integroitu navigaattori. Kiva leikkikalu muuten, mutta täysin onneton. Se neuvoo ihmeellisiä reittejä pitkin, eikä osaa reitittää uudelleen, jos ei noudatakaan annettuja ajo-ohjeita. Esimerkiksi, keskustasta pääsee meille kahta eri reittiä. Navigaattori opastaa aina ajamaan moottoritietä pitkin, joka tekee pienen kiertomatkan. Valitessani oikoreitin navigaattori pyrkii ohjaamaan minut koko ajan takaisin moottoritielle, vaikka oikotietä pitkin kotiin olisi enää matkaa jäljellä 1 maili. Jos tuossa vaiheessa noudattaisin vielä navigaattorin ohjeita, olisi moottoritien kautta ainakin 3 mailia matkaa. Vasta ohittaessani viimeisen risteyksen, jota pitkin pääsee takaisin moottoritielle, niin navigaattori ohjaa oikoreittiä pitkin.

Mulla oli auto 6 kk huollossa viime viikolla. Mainitsin navigaattorin ongelmista, joten se tutkittiin huollossa. Mitään vikaa ei löytynyt. Huoltomies epäili, että navigaattori ei osaa ohjata oikoreitille, kun kyse on rinnakkaisista väylistä. Joo, ne ovat rinnakkaisia alkumetreillä, mutta vielä 1/2 mailin etäisyydellä navigaattori pyrkii ohjaamaan alkuperäiselle ajoreitille. Tuo rinnakkainen väylä on hieman suhteellinen käsite. Navigaattorissa on myös sekä sisä- että ulkolämpötilan näyttö vain Farenheit -asteikolla. Mittayksikköä ei pysty muuttamaan, vaikka navigaattorin ohjekirja antaa näin ymmärtää. Sama auto on sekä Kanadan että USA:n markkinoilla. Ohjekirja on molemmille markkinoille sama ja tämän takia molemmat mittayksiköt mainitaan ohjekirjassa. Kuitenkaan käyttäjän ei ole mahdollista yksikköä vaihtaa, vaikka Kanadassa on käytössä Celsicus -asteikko. Ostin marketista 11 dollarin lämpömittarin syksyllä, jossa on digitaalinen näyttö sekä Farenheit että Celsius -asteikolla. Ts. yksikön pystyy muuttamaan. Noin 2400 dollarin navigaattorissa ei ole tälläistä ominaisuutta. Nyt ostaisin auton ilman navigaattoria ja asentaisin oman 11 dollarin lämpömittarin.

Äärimmäisen huonoa suunnittelua tai mitä lienee. USA:ssa ollaan kuitenkin siirtymässä metri- ja kilogrammajärjestelmiin 2016 tai näin minulle on kerrottu. Elitarvikepakkauksissa on aina suluissa pakkauksen koko grammoissa tai litroissa ja koulussakin opetataan näitä mittayksiköitä. Surkea navigaattori ja hukkaan heitettyä rahaa... No, nyt jollain automerkeillä on myynnissä vuoden 2011 automalleja. Vuosi 2010 lähestyy vasta maaliskuun puoltaväliä ja jo nyt on vuoden 2011 automalleja tarjolla. Toivottavasti niistä sentään löytyy lämpötilanäyttö molemmilla asteikolla.

Meitä on viimepäivinä hellinnyt kesäinen sää. Eilen lämpötila ylitti jo 20 asteen rajan. Aarno pääsi tiistaina vielä hiihtämään läheiselle golf-kentälle luokkakaverin ja hänen isänsä kanssa. Lämpötila oli 14 astetta ja etelän puoleisilla nurmikentillä ei ollut enää lainkaan lunta, mutta pohjoispuolella oli vielä jonkin verran lunta jäljellä. Enää tuskin on sielläkään. Aarno innostui hiihdosta niin paljon, että olisi halunnut päästä hiihtämään kaverin lainasuksilla myös eilen. Valitettavasti hiihtokelit ovat nyt ohitse. Harmi vain, etten saanut Aarnoa innostumaan hiihtämisestä viime talvena Suomessa tai hänen kaverinsa isä ei tullut kysyneeksi asiaa aikaisemmin. Ehkä uuden harrastuksen aloittamiseksi tarvitaan kaverilta saatu alkukipinä.

Mä pääsen ensi maanantaista alkaen ihan oikeaan ESL-opetukseen (english as second language). Minulla alkaa pienryhmäopiskelu kahdesti viikossa. Jo oli aikakin, koska Alinakin alkoi opastaa minua lausumisessa. Mutta minkäs teet, jos kieli ei taivu muuta kuin solmuun. Aina kannattaa kuitenkin yrittää ja ehkä minäkin vielä opin kevään aikana. Äidinkieli on päässyt täällä samaan aikaan vähän ruostumaan. Sanat eivät tahdo tulla mieleen. Esimerkiksi, minulla kesti pitkään ennen kuin muistin, mikä on muurarin käyttämä apuväline (muurauslasta). Toisaalta minulla on joskus ennenkin kestänyt pitkään äidinkielen sanojen muistamisessa...

Olin Antonin kanssa tiistaina eläintarhassa katsomassa pingviinejä ja jääkarhuja. Edellisellä kerralla (jouluaatto) Anton nukkui ja häneltä jäi pingviinit näkemättä. Meillä oli hauskaa katsoa pingviinien elämää, joskin osa pingviineistä seisoi koko ajan paikoillaan. Anton tapasi myös päiväkotikaverinsa eläintarhassa. He eivät nyt juurikaan kulkeneet yhdessä tai jutelleet keskenään, mutta päiväkotikaverin äiti kysyi minulta, haluaisiko Anton joku kerta tulla leikkimään Michaelin kanssa. Anton ymmärsi kysymyksen ja vastasi minulle heti suomeksi, että hän haluaa Michaelin tulevan meille leikkimään legoilla. Vaikka Anton ei puhu englantia, niin hän kuitenkin vaikuttaa hyvin ymmärtävänsä, mitä muut puhuvat. Joka tapauksessa Michael olikin nopeasti Antonin paras kaveri ja hän kertoi minulle haluavansa leikkiä Michaelin kanssa. Anton sai kutsun toisen päiväkotikaverin syntymäpäiville 21. maaliskuuta, joten viimeistään silloin hän pääsee leikkimään Michaelin kanssa.

Kevät ja lämpimät ilmat ovat tehneet Alinaan myönteisen vaikutuksen. Tiistain karateharrastuksen jälkeen hän oli todennut äidilleen, että Amerikassa on ihan kivaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Alina mainitsee asiasta. Toisaalta hän ei ole lainkaan valittanutkaan täällä asumisesta, mutta harvoin lasten suusta kuulee jotain myönteistä. Alina ainakin viihtyy hyvin karateharrastuksen parissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti